Luonnollinen terveyskauppa

Suomen luonto on oikea terveyskauppa. Pihoilta, pientareilta ja metsistä löytyy useita satoja kasveja joita voi hyödyntää mausteena, rohtona, ravintona, kauneudenhoidossa ja lankojen värjäyksessä.

Kiinnostus luonnonyrttejä kohtaan on viime vuosina lisääntynyt nopeasti mutta edelleen olemme tällä alalla kehitysmaa. Kreikassa, Italiassa ja muualla Etelä-Euroopassa yrttien käyttömäärät ovat huomattavasti korkeampia kuin Suomessa. Myöskin Kiinassa, Venäjällä ja Bulgariassa syötävien villikasvien käyttö on säilyttänyt suosionsa.

Oletko ajatellut että tinjami, rosmariini, mäkimeirami ym. yrtit joita ostamme kalliilla hinnalla kaupasta ovat itseasiassa etelä-Eurooppalaisia villiyrttejä. Toki tuoreina myytävät on täällä viljeltyjä mutta etelä-Euroopassa voi samat kasvit kerätä suoraan luonnosta. Kotimaiset siankärsämöt, mesiangervot, puna-apilat ja monet muut kasvit käyvät ruuan maustamiseen yhtä hyvin, samoin voi jättää salaattipussukat kauppaan ja käyttää vaikkapa poimulehteä, maitohorsmaa, ratamoa tai voikukkaa. Pinaatin voi vaihtaa nokkoseen, ravintoarvot moninkertaistuu. Vuohenputki on erittäin monipuolinen kasvi, erilaisiin patoihin ja piirakoihin sopii vallan mainiosti ja vuohenputkisipsit on herkullinen ja terveellinen naposteltava. Luonnonkasveista voi myös tehdä monenlaisia yrrttijuomia.

Naiset on aina pitänyt huolta kauneudestaan. Ennen kuin kosmetiikasta tuli kemianteollisuuden kaupallinen tuote naiset tekivät kauneudenhoitotuotteensa itse luonnontuotteista ja ruokakaapin antimista.

Nokkonen rauhoittaa ihoa, leskenlehti sopii couperosa-iholle, ratamo puhdistaa ja hoitaa, perimätietoa löytyy monen eri kasvin käytöstä. Näiden kasvien ainesosia kemiallisesti eroteltuina kasveista on myös teollisesti valmistetussa kosmetiikassa. Ruokakaapin tuotteista vaikkapa hunajaa, kauraa, munaa ja kasvirasvoja voi käyttää hiusten ja vartalon hoidossa.

Luonto oli ennen myös apteekki, tänä päivänä sitä voi pitää ainakin vitamiini-, kivennäisaine, ja antioksidanttivarastona. Jos verrataan vaikka nokkosta ja pinaattia niin pinaatissa on C-vitamiinia n. 60 mg/100 g ja nokkosessa 175g/100g. Rautaa pinaatissa on 1,3 mg/100g ja nokkosessa 4,4 mg/100g. Jos taas verrataan voikukkaa ja salaattia niin taas voikukka voittaa suvereenisti. A-vitamiinia löytyy salaatista 86 mg/100 g ja voikukasta 508 mg/100 g, kalsiumia salaatissa on 56 mg/100 g ja voikukassa 187 mg/100 g. FT Sinikka Piippo on tutkinut luonnonvaraisten kasvien ravintoarvoja jo 70-luvulta alkaen ja tutkimustietoa löytyy kirjasta Villivihannekset.

Voikukka ei ole karvas ja kitkerä kunhan etsii oikean lajikkeen ja ottaa vielä keskiruodin pois niin vetää ihan vertoja salaatille. Voikukkia kasvaa Suomessa tämän hetkisen tiedon mukaan n. 470 eri lajia, toiset on voimakkaan makuisia ja toiset mietoja. Yleensä sahalaitaiset lajikkeet on kirpeitä mutta kun löydät ehytlaitaisen sitä kannattaa maistaa. Saksassa kasvatetaan salaattivoikukkaa ja tietääkseni Suomessakin se on koeviljelyssä.

Viimeisimmät artikkelit